Sistema eleitoral

Prévia do material em texto

CCIIEENNCCIIAA PPOOLLÍÍTTIICCAA 
 
SSIISSTTEEMMAA EELLEEIITTOORRAALL 
SSuuffrráággiioo ee ssiisstteemmaa eelleeiittoorraall 
 
 
SSUUFFRRÁÁGGIIOO 
?? ÉÉ oo ppooddeerr qquuee ssee rreeccoonnhheeccee aa cceerrttoo nnuummeerroo ddee ppeessssooaass ((cciiddaaddããooss)) ddee 
ppaarrttiicciippaarr ddiirreeiittaa oouu iinnddiirreettaammeennttee nnaa ggeerreenncciiaa ddaa vviiddaa ppúúbblliiccaa.. 
?? PPaarrttiicciippaaççããoo ddiirreettaa == ppoovvoo ddeecciiddee 
?? PPaarrttiicciippaaççããoo iinnddiirreettaa == ppoovvoo eelleeggee 
?? PPaarrttiicciippaaççããoo ddiirreettaa == ppoovvoo ddeecciiddee aattrraavvééss ddoo ssuuffrráággiioo 
?? PPaarrttiicciippaaççããoo iinnddiirreettaa == ppoovvoo eelleeggee rreepprreesseennttaanntteess 
?? QQuuaannddoo ddeecciiddee == vvoottaaççããoo 
?? QQuuaannddoo eelleeggee == eelleeiiççããoo 
?? ssuuffrráággiioo ee vvoottoo –– ssuuffrráággiioo éé oo pprroocceessssoo ddee eessccoollhhaa ee oo vvoottoo éé oo aattoo ddee eessccoollhhaa 
 
SSUUFFRRÁÁGGIIOO :: DDIIRREEIITTOO OOUU FFUUNNÇÇÃÃOO?? 
 
?? DDOOUUTTRRIINNAA DDAA SSOOBBEERRAANNAA NNAACCIIOONNAALL 
-- OO SSuuffrráággiioo éé uummaa FFUUNNÇÇÃÃOO 
-- OO eelleeiittoorr éé uumm iinnssttrruummeennttoo ddee qquuee ssee sseerrvvee aa NNaaççããoo ppaarraa ccrriiaarr uumm ccoorrppoo 
rreepprreesseennttaattiivvoo;; 
-- MMaannddaattoo rreepprreesseennttaattiivvoo:: iinnddeeppeennddêênncciiaa ddoo EElleeiittoo eemm ffaaccee ddoo EElleeiittoorr 
-- SSuuffrráággiioo éé rreessttrriittoo ee oo vvoottoo éé oobbrriiggaattóórriioo 
?? DDOOUUTTRRIINNAA DDAA SSOOBBEERRAANNIIAA PPOOPPUULLAARR 
-- OO SSuuffrráággiioo éé uumm DDIIRREEIITTOO 
-- CCaaddaa iinnddiivvíídduuoo éé ttiittuullaarr ddee ppaarrttee ddaa ssoobbeerraanniiaa 
-- EExxpprreessssããoo ddaa vvoonnttaaddee pprróópprriiaa ee aauuttôônnoommaa.. 
-- MMaannddaattoo iimmppeerraattiivvoo ee nnããoo rreepprreesseennttaattiivvoo 
-- VVoottoo ffaaccuullttaattiivvoo 
SSUUFFRRÁÁGGIIOO RREESSTTRRIITTOO 
?? SSuuffrráággiioo cceennssiittáárriioo ((rriiqquueezzaa)) 
?? SSuuffrráággiioo ccaappaacciittáárriioo (( iinnssttrruuççããoo)) 
?? SSuuffrráággiioo AArriissttooccrrááttiiccoo (( CCllaassssee ssoocciiaall)) 
?? SSuuffrráággiioo rraacciiaall (( RRaaççaa)) 
?? SSuuffrráággiioo mmaassccuulliinnoo 
SSUUFFRRÁÁGGIIOO UUNNIIVVEERRSSAALL 
?? SSuuffrráággiioo qquuee ssee ccoonntteennttaa eemm eessttaabbeelleecceerr rreeqquuiissiittooss ddee oorrddeemm ggeerraall eennqquuaannttoo oo 
rreessttrriittoo eexxiiggee rreeqquuiissiittooss eessppeeccííffiiccooss,, cceennssiittáárriiooss ee ccuullttuurraaiiss 
 
 2
RREESSTTRRIIÇÇÕÕEESS AAOO SSUUFFRRÁÁGGIIOO UUNNIIVVEERRSSAALL 
?? NNaacciioonnaalliiddaaddee 
?? RReessiiddêênncciiaa 
?? SSeexxoo 
?? IIddaaddee 
?? CCaappaacciiddaaddee ffííssiiccaa oouu mmeennttaall 
?? GGrraauu ddee iinnssttrruuççããoo 
?? IInnddiiggnniiddaaddee 
?? SSeerrvviiççoo mmiilliittaarr ((AArrtt.. 1144,, §§ 22ºº CCFF)) 
?? AAlliissttaammeennttoo 
SSUUFFRRÁÁGGIIOO PPÚÚBBLLIICCOO EE SSEECCRREETTOO 
?? PPÚÚBBLLIICCOO –– ffooii pprraattiiccaammeennttee aabboolliiddoo,, ppoorr sseerr aannttiiddeemmooccrrááttiiccoo 
?? SSEECCRREETTOO –– aasssseegguurraa mmeellhhoorr lliibbeerrddaaddee aaoo eelleeiittoorr,, rreedduuzz aa ccoorrrruuppççããoo,, ffoorrttaalleeccee 
oo rreeggiimmee ddeemmooccrrááttiiccoo 
SSUUFFRRÁÁGGIIOO IIGGUUAALL EE PPLLUURRAALL 
?? SSuuffrráággiioo iigguuaall:: uumm HHoommeemm == uumm vvoottoo 
?? SSuuffrráággiioo pplluurraall:: aaccuummuullaaççããoo ddee vvoottooss ppoorr eelleeiittoo 
MMOODDAALLIIDDAADDEESS DDEE SSUUFFRRAAGGIIOO PPLLUURRAALL 
?? SSuuffrráággiioo mmúúllttiipplloo ((ssóó ffooii aabboolliiddoo ddaa IInnggllaatteerrrraa eemm 11994488)) 
?? SSuuffrráággiioo ffaammiilliiaarr ((BBééllggiiccaa aattéé 11992200)) 
 
SSUUFFRRÁÁGGIIOO DDIIRREETTOO EE IINNDDIIRREETTOO 
?? DDiirreettoo –– qquuaannddoo ooss eelleeiittoorreess,, sseemm iinntteerrmmeeddiiáárriiooss ffaazzeemm,, ddee mmooddoo ppeessssooaall ee 
iimmeeddiiaattoo,, aa ddeessiiggnnaaççããoo ddee rreepprreesseennttaanntteess ee ggoovveerrnnaanntteess.. 
?? IInnddiirreettoo –– QQuuaannddoo rreeccaaii aa eessccoollhhaa ssoobbrree iinntteerrmmeeddiiáárriiooss iinnccuummbbiiddooss ddee pprroocceeddeerr 
àà eelleeiiççããoo ddeeffiinniittiivvaa.. 
SSIISSTTEEMMAASS EELLEEIITTOORRAAIISS 
?? SSiisstteemmaa mmaajjoorriittáárriioo 
?? SSiisstteemmaa pprrooppoorrcciioonnaall 
?? SSiisstteemmaa ddiissttrriittaall 
SSIISSTTEEMMAA MMAAJJOORRIITTÁÁRRIIOO 
?? ÉÉ oo mmaaiiss aannttiiggoo 
?? RReeppaarrttiiççããoo ddoo tteerrrriittóórriioo eemm ttaannttaass cciirrccuunnssccrriiççõõeess eelleeiittoorraaiiss qquuaannttooss ssããoo ooss 
mmaannddaattooss aa pprreeeenncchheerr 
?? MMAAIIOORRIIAA SSIIMMPPLLEESS OOUU RREELLAATTIIVVAA 
?? MMAAIIOORRIIAA AABBSSOOLLUUTTAA 
DDEESSVVAANNTTAAGGEENNSS DDOO SSIISSTTEEMMAA MMAAJJOORRIITTÁÁRRIIOO 
?? PPooddee ssaaiirr vviittoorriioossoo uumm ppaarrttiiddoo qquuee nnoo ttoottaall ddee vvoottooss ddoo ppaaííss nnããoo aattiinnggiiddoo aa 
ssuuppeerriioorriiddaaddee 
?? GGeeoommeettrriiaa eelleeiittoorraall –– rreeppaarrttiiççããoo ppooddee sseerr mmaanniippuullaaddoo ppoorr ssttaattuuss ssoocciiaall 
 
Profª Marianne Rios Martins 
 3
SSIISSTTEEMMAA MMAAJJOORRIITTÁÁRRIIOO::MMAAIIOORRIIAA SSIIMMPPLLEESS OOUU RREELLAATTIIVVAA 
?? IInnggllaatteerrrraa –– EEUUAA 
?? EEssccrruuttíínniioo ddee uumm ssóó ttuurrnnoo 
?? ÉÉ eelleeiittoo qquueemm tteemm oo mmaaiioorr nnuummeerroo ddee vvoottooss 
?? ## DDeessvvaannttaaggeennss 
?? CCoonndduuzz aaoo bbiippaarrttiiddaarriissmmoo 
?? MMiinnoorriiaass ttêêmm rreemmoottaa ppoossssiibbiilliiddaaddee ddee rreepprreesseennttaaççããoo 
?? EEmm cciirrccuunnssccrriiççõõeess oonnddee eexxiissttee uumm ppaarrttiiddoo ccoomm vviittóórriiaa cceerrttaa ccaauussaa uumm ddeessaanniimmoo 
ccíívviiccoo nnoo eelleeiittoorraaddoo 
SSIISSTTEEMMAA MMAAJJOORRIITTÁÁRRIIOO:: MMAAIIOORRIIAA AABBSSOOLLUUTTAA 
?? FFrraannççaa 
?? EEssccrruuttíínniioo ddee ddooiiss ttuurrnnooss 
?? SSee nnããoo hhoouuvveerr ccaannddiiddaattoo qquuee tteennhhaa aa mmaaiioorriiaa aabbssoolluuttaa ((5500%% ++ 00,,11 )) tteemm 
sseegguunnddoo ttuurrnnoo 
## vvaannttaaggeennss 
?? GGoovveerrnnooss eessttáávveeiiss ((ccoolliiggaaççããoo ppaarraa oo sseegguunnddoo ttuurrnnoo)) 
?? AApprrooxxiimmaa eelleeiittoorr ddee ccaannddiiddaattoo (( oo eelleeiittoorr vvoottaa mmaaiiss eemm ffuunnççããoo ddaa ppeessssooaa ddoo qquuee 
ddoo ppaarrttiiddoo)) 
?? MMaaiiss ddeemmooccrrááttiiccoo ppooiiss iinniibbee aa eelleeiiççããoo ddee ccaannddiiddaattoo qquuee ggaannhhee ppoorr iinneexxpprreessssiivvaa 
vvaannttaaggeemm 
## ddeessvvaannttaaggeemm 
?? PPuullvveerriizzaaççããoo ddee ppaarrttiiddooss 
 
SSIISSTTEEMMAA PPRROOPPOORRCCIIOONNAALL 
?? SSEECC.. XXXX 
?? SSuurrggiiuu nnaa BBééllggiiccaa ((SSuuéécciiaa,, HHoollaannddaa,, DDiinnaammaarrccaa,, IIttáálliiaa –– AAmméérriiccaa LLaattiinnaa)) 
?? DDiissttrriibbuuii aass ccaaddeeiirraass ddoo ppaarrllaammeennttoo nnaa mmeessmmaa pprrooppoorrççããoo ddooss vvoottooss oobbttiiddooss 
ppeellooss ppaarrttiiddooss ppoollííttiiccooss 
?? LLeevvaa--ssee eemm ccoonnttaa aa vvoottaaççããoo ddaa lleeggeennddaa,, oouu sseejjaa,, uumm ccaannddiiddaattoo qquuee tteevvee mmeennooss 
vvoottooss ppooddee sseerr eelleeiittoo eemm ffuunnççããoo ddaa vvoottaaççããooddoo sseeuu ppaarrttiiddoo.. 
 
SSIISSTTEEMMAA PPRROOPPOORRCCIIOONNAALL 
?? QQuuoocciieennttee eelleeiittoorraall == ddiivviissããoo ddoo nnuummeerroo ttoottaall ddee vvoottooss ppeelloo nnuummeerroo ddee vvaaggaass 
?? CCaaddaa ppaarrttiiddoo tteerráá uummaa rreepprreesseennttaaççããoo eeqquuiivvaalleennttee aaoo nnuummeerroo ddee vveezzeess qquuee 
oobbtteevvee oo qquuoocciieennttee eelleeiittoorraall 
 
VVAANNTTAAGGEENNSS SSIISSTTEEMMAA PPRROOPPOORRCCIIOONNAALL 
?? PPrriinnccííppiioo ddaa JJuussttiiççaa 
?? RReepprreesseennttaaççããoo ddaass mmiinnoorriiaass 
?? PPlluurraalliissmmoo ppoollííttiiccoo –– vvaarriieeddaaddeess ddee iiddeeoollooggiiaass nnoo ppooddeerr 
Profª Marianne Rios Martins 
 4
?? AAuummeennttaa aa iinnfflluueenncciiaa ddooss ppaarrttiiddooss nnaa eessccoollhhaa ddooss ccaannddiiddaattooss eelleeggeennddoo ppeessssooaass 
qquuee tteemm bboomm eemmbbaassaammeennttoo iinntteelleeccttuuaall ee ttééccnniiccoo ee qquuee nnããoo tteerriiaamm cclliieenntteellaa 
eelleeiittoorraall 
DDEESSVVAANNTTAAGGEENNSS SSIISSTTEEMMAA PPRROOPPOORRCCIIOONNAALL 
?? MMuuiittooss ppaarrttiiddooss eennffrraaqquueecceemm oo GGoovveerrnnoo,, pprriinncciippaallmmeennttee nnoo ppaarrllaammeennttaarriissmmoo 
?? AAlliiaannççaass ppaarrttiiddáárriiaass ooppoorrttuunniissttaass 
?? AAllgguunnss ppaarrttiiddooss mmiinnoorriittáárriiooss ddeessmmeerreecciiddaammeennttee ssee ffoorrttaalleecceemm 
?? GGoovveerrnnooss iinnssttáávveeiiss –– bbaannccaaddaass 
SSIISSTTEEMMAA MMIISSTTOO 
?? AAlleemmaannhhaa OOcciiddeennttaall 
?? MMeettaaddee ddaa vvaaggaass ssããoo ppaarraa ddiissppuuttaa mmaajjoorriittáárriiaa ee aa oouuttrraa ppeelloo pprrooppoorrcciioonnaall 
?? EElleeiittoorr ffaazz dduupplloo vvoottoo 
?? UUmm ppaarraa oo ccaannddiiddaattoo oouuttrroo ppaarraa aa lleeggeennddaa 
SSIISSTTEEMMAA BBRRAASSIILLEEIIRROO 
?? OO ssuuffrráággiioo éé uunniivveerrssaall ee ddiirreettoo;; oo vvoottoo,, oobbrriiggaattóórriioo ee sseeccrreettoo.. ((AArrtt..8822 ddoo CCóóddiiggoo 
EElleeiittoorraall)) 
?? SSiisstteemmaa MMaajjoorriittáárriioo ppaarraa SSeennaaddoo ee EExxeeccuuttiivvoo ((AArrtt..8833 ddoo CCóóddiiggoo EElleeiittoorraall ee AArrtt.. 
7777 §§ 22ºº ,, AArrtt.. 2288 ee 3322 ddaa CCFF)) 
?? SSiisstteemmaa PPrrooppoorrcciioonnaall ppaarraa ddeeppuuttaaddoo FFeeddeerraall,, EEssttaadduuaall ee VVeerreeaaddoorreess ((AArrtt..8844 ddoo 
CCóóddiiggoo EElleeiittoorraall,, AArrtt.. 3322,, 2277 ee 4455 ddaa CCFF)) 
?? CCiirrccuunnssccrriiççããoo == PPaaííss,, EEssttaaddooss ee MMuunniiccííppiiooss 
?? QQuuoocciieennttee eelleeiittoorraall == ddiivviiddee--ssee oo nnúúmmeerroo ddee vvoottooss vváálliiddooss aappuurraaddooss ppeelloo ddee 
lluuggaarreess aa pprreeeenncchheerr eemm ccaaddaa cciirrccuunnssccrriiççããoo eelleeiittoorraall,, ddeesspprreezzaaddaa aa ffrraaççããoo ssee 
iigguuaall oouu iinnffeerriioorr aa 11//22,, eeqquuiivvaalleennttee aa 11 ssee ssuuppeerriioorr.. 
?? QQuuoocciieennttee ppaarrttiiddáárriioo –– ddiivviiddee--ssee ooss vvoottooss vvaalliiddooss ddaaddooss ppaarraa lleeggeennddaa ppeelloo 
qquuoocciieennttee eelleeiittoorraall,, ddeesspprreezzaaddaa aa ffrraaççããoo 
?? VVoottooss vváálliiddooss:: EExxcclluuíí ooss bbrraannccooss ee nnuullooss (( LLeeii 99..550044//9977 )) 
?? ““ssoobbrraass””-- mmaaiioorr mmééddiiaa –– ddiivviissããoo ssuucceessssiivvaa ddaa qquuaannttiiddaaddee ddee vvoottooss qquuee ccaaddaa 
ppaarrttiiddoo oobbtteevvee ppeelloo nnºº ddee ccaaddeeiirraass ccoonnsseegguuiiddaass ++ 11 (( aa ppeennddeennttee)) qquueemm oobbttiivveerr 
aa mmaaiioorr mmééddiiaa ggaannhhaa aa vvaaggaa-- (( AArrtt.. 110099,, 111100 ee 111111 ddoo CCóóddiiggoo EElleeiittoorraall)) 
RREEFFEERREENNCCIIAASS 
?? BBOONNAAVVIIDDEESS,, PPaauulloo:: CCiiêênncciiaa PPoollííttiiccaa.. 1100.. eedd.. SSããoo PPaauulloo:: MMaallhheeiirrooss,, 22000011.. 
 
Profª Marianne Rios Martins 
	CIENCIA POLÍTICA
	SISTEMA ELEITORAL
	Sufrágio e sistema eleitoral
	SUFRÁGIO
	É o poder que se reconhece a certo numero de pessoas (cidadã
	Participação direta = povo decide
	Participação indireta = povo elege
	Participação direta = povo decide através do sufrágio
	Participação indireta = povo elege representantes
	Quando decide = votação
	Quando elege = eleição
	sufrágio e voto – sufrágio é o processo de escolha e o voto 
	SUFRÁGIO : DIREITO OU FUNÇÃO?
	DOUTRINA DA SOBERANA NACIONAL
	O Sufrágio é uma FUNÇÃO
	O eleitor é um instrumento de que se serve a Nação para cria
	Mandato representativo: independência do Eleito em face do E
	Sufrágio é restrito e o voto é obrigatório
	DOUTRINA DA SOBERANIA POPULAR
	O Sufrágio é um DIREITO
	Cada indivíduo é titular de parte da soberania
	Expressão da vontade própria e autônoma.
	Mandato imperativo e não representativo
	Voto facultativo
	SUFRÁGIO RESTRITO
	Sufrágio censitário (riqueza)
	Sufrágio capacitário ( instrução)
	Sufrágio Aristocrático ( Classe social)
	Sufrágio racial ( Raça)
	Sufrágio masculino
	SUFRÁGIO UNIVERSAL
	Sufrágio que se contenta em estabelecer requisitos de ordem 
	RESTRIÇÕES AO SUFRÁGIO UNIVERSAL
	Nacionalidade
	Residência
	Sexo
	Idade
	Capacidade física ou mental
	Grau de instrução
	Indignidade
	Serviço militar (Art. 14, § 2º CF)
	Alistamento
	SUFRÁGIO PÚBLICO E SECRETO
	PÚBLICO – foi praticamente abolido, por ser antidemocrático
	SECRETO – assegura melhor liberdade ao eleitor, reduz a corr
	SUFRÁGIO IGUAL E PLURAL
	Sufrágio igual: um Homem = um voto
	Sufrágio plural: acumulação de votos por eleito
	MODALIDADES DE SUFRAGIO PLURAL
	Sufrágio múltiplo (só foi abolido da Inglaterra em 1948)
	Sufrágio familiar (Bélgica até 1920)
	SUFRÁGIO DIRETO E INDIRETO
	Direto – quando os eleitores, sem intermediários fazem, de m
	Indireto – Quando recai a escolha sobre intermediários incum
	SISTEMAS ELEITORAIS
	Sistema majoritário
	Sistema proporcional
	Sistema distrital
	SISTEMA MAJORITÁRIO
	É o mais antigo
	Repartição do território em tantas circunscrições eleitorais
	MAIORIA SIMPLES OU RELATIVA
	MAIORIA ABSOLUTA
	DESVANTAGENS DO SISTEMA MAJORITÁRIO
	Pode sair vitorioso um partido que no total de votos do país
	Geometria eleitoral – repartição pode ser manipulado por sta
	SISTEMA MAJORITÁRIO:MAIORIA SIMPLES OU RELATIVA
	Inglaterra – EUA
	Escrutínio de um só turno
	É eleito quem tem o maior numero de votos
	# Desvantagens
	Conduz ao bipartidarismo
	Minorias têm remota possibilidade de representação
	Em circunscrições onde existe um partido com vitória certa c
	SISTEMA MAJORITÁRIO: MAIORIA ABSOLUTA
	França
	Escrutínio de dois turnos
	Se não houver candidato que tenha a maioria absoluta (50% + 
	# vantagens
	Governos estáveis (coligação para o segundo turno)
	Aproxima eleitor de candidato ( o eleitor vota mais em funçã
	Mais democrático pois inibe a eleição de candidato que ganhe
	# desvantagem
	Pulverização de partidos
	SISTEMA PROPORCIONAL
	SEC. XX
	Surgiu na Bélgica (Suécia, Holanda, Dinamarca, Itália – Amér
	Distribui as cadeiras do parlamento na mesma proporção dos v
	Leva-se em conta a votação da legenda, ou seja, um candidato
	SISTEMA PROPORCIONAL
	Quociente eleitoral = divisão do numero total de votos pelo 
	Cada partido terá uma representação equivalente ao numero de
	VANTAGENS SISTEMA PROPORCIONAL
	Princípio da Justiça
	Representação das minorias
	Pluralismo político – variedades de ideologias no poder
	Aumenta a influencia dos partidos na escolha dos candidatos 
	DESVANTAGENS SISTEMA PROPORCIONAL
	Muitos partidos enfraquecem o Governo, principalmente no par
	Alianças partidárias oportunistas
	Alguns partidos minoritários desmerecidamentese fortalecem
	Governos instáveis – bancadas
	SISTEMA MISTO
	Alemanha Ocidental
	Metade da vagas são para disputa majoritária e a outra pelo 
	Eleitor faz duplo voto
	Um para o candidato outro para a legenda
	SISTEMA BRASILEIRO
	O sufrágio é universal e direto; o voto, obrigatório e secre
	Sistema Majoritário para Senado e Executivo (Art.83 do Códig
	Sistema Proporcional para deputado Federal, Estadual e Verea
	Circunscrição = País, Estados e Municípios
	Quociente eleitoral = divide-se o número de votos válidos ap
	Quociente partidário – divide-se os votos validos dados par
	Votos válidos: Excluí os brancos e nulos ( Lei 9.504/97 )
	“sobras”- maior média – divisão sucessiva da quantidade de v
	REFERENCIAS
	BONAVIDES, Paulo: Ciência Política. 10. ed. São Paulo: Malhe